Konnevesi faktoja ja historiaa

Julkaistu: Keskiviikkona 22.5.2019 kello 12:53

Konnevesi sijaitsee Keski-Suomen ja Pohjois-Savon maakuntien rajalla, Etelä-Konneveden kansallispuisto sijaitsee Konneveden ja Rautalammin kunnissa.  Järviä Konnevedellä on kaikkiaan 101, suurimpina Keitele, Konnevesi ja Liesvesi.  Pinta-alaltaan Konnevesi on 680,85 km2, väkiluvultaan 2702 sijoittuen useimpiin kyliin kunnassa: Hänniskylä, Hytölä, Istunmäki, Kärkkäiskylä,  Kirkonkylä, Lummukka, Mäkäräniemi, Pukara, Pyhälahti, Rossinkylä  Siikakoski, Sirkkamäki, Särkisalo, Lahdenkylä, Pyydyskylä, Välimäki, Leskelänkylä, Jouhtikylä ja Tankolampi.

Konneveden Särkisalosta on tehty kivikautiseen Suomusjärven kulttuuriin liittyviä esinelöytöjä.[10]

Kirkonkylä eli Kärkkäiskylä alkoi nousta 1700-luvun lopussa.[10]

Kunta itsenäistyi Rautalammin emäpitäjästä vuonna 1922Konneveden seurakunta oli itsenäistynyt Rautalammin seurakunnasta jo vuonna 1920.[7]Konneveden seurakunta kuuluu Pieksämäen rovastikuntaan ja Kuopion hiippakuntaan.

Istunmäkeen, kunnan itäosaan, Keiteleen ja Pohjois-Konneveden erottavan noin kilometrin levyisen kantaan poikki, rakennettiin vuonna 1927 Neiturin kanava.[10]

Konneveden harmaasta graniitista rakennettu, kansallisromanttista tyylisuuntausta edustava länsitornillinen pitkäkirkko valmistui vuonna 1923. Sen on suunnitellut arkkitehti Ilmari Launis. Kirkon seinien kosteuseristyksen epäonnistumisen vuoksi rakennusta jouduttiin kunnostamaan vuonna 1956. Vuonna 2006 kirkko peruskorjattiin ja modernisoitiin. Kuopion piispa Wille Riekkinen vihki Konneveden kirkon ajanmukaiseksi uudistettuna jälleen käyttöön 10. joulukuuta 2006.

Tästä linkistä pääset Konneveden kunnan sivuille ja tästä linkistä Etelä-Konneveden kansallispuiston sivuille.