KASKUJA JA TARINOITA

Nuorten poikien ideasta syntyi elokuvateatteri

50-paikkainen Navettakino sijaitsee Konneveden Pyhälahdessa, Eino Tuhkasen vanhassa navetassa. Vuonna 2000, kun navetta oli ollut viisi vuotta tyhjillään, syntyi elokuvakoneista kiinnostuneelle 12-vuotiaalle Eemeli Mölsälle ja paria vuotta nuoremmalle Matti Kakolle idea omasta elokuvateatterista -Navettakinosta.

Vaikka nuorten yrittäjien idea tuntui mahdottomalta, innostuivat hankkeesta niin naapurit kuin Särkisalon kyläyhdistyskin. Talkoovoimin vanhasta navetasta purettiin kaikki ylimääräinen ja tilalle valettiin porrastettu katsomo. Pian katsomoon saatiin myös pehmustetut penkit ja ensimmäinen elokuva Kulkurin valssi esitettiin jo vuonna 2001.

Melkein 20 vuotta myöhemmin, Navettakino jatkaa edelleen toimintaansa. Aivan alkuperäisellä, poikien itse korjaamalla projektorilla elokuvia ei kuitenkaan enää näytetä, vaan vuosien varrella laitteisto on päivitetty digiajan hermolle.  Tunnelma Navettakinossa onkin ainutlaatuinen, eikä olekaan ihme, että ihmiset saapuvat elokuvaelämyksille niin läheltä kuin kaukaa.

 

Muokattu Matti Kakon ja Eemeli Mölsän Konneveden joulu –lehteen (2001) kirjoittamasta tekstistä. Jutun tietoja täydennetty Navettakinon omilta sivuilta
https://www.navettakino.fi/

Navettakino on Mulliahon sekä Rauskan lenkin varrella.

Espanjan tauti opetti polttamaan tupakkaa

Näin Korona-aikaan moni ikäihminen muistelee ja kertoilee tarinoita Espanjantaudista. He muistelevat omilta vanhemmiltaan kuultuja kertomuksia, sillä itsehän he eivät tuota aikaa ole eläneet.

Myös oma 83-vuotias isäni kertoi oman isänsä kertomaa tarinaa minulle. Pappani oli syntynyt vuonna 1911 eli hän oli pieni koulupoika Espanjantaudin aikaan 1918 – 1920. Hän asui Itälahdessa, Leskelänkylällä Istunmäellä. Espanjantauti riehui myös tällä kyläkunnalla ja vainajia tuli paljonkin lyhyen ajan sisällä. Pappa oli kertonut pojalleen eli isälleni, kuinka kerrankin oli ollut 9 vainajaa samassa riihessä odottamassa hautaan siunaamista. Konnevedellä ei tuolloin vielä ollut omaa kirkkoa, vaan vainajat haudattiin Rautalammin kirkkomaahan. Riihi oli papan koulutien varrella ja häntä oli kovasti pelottanut kävellä kyseisen riihen ohi koulumatkallaan, sillä hän pelkäsi vainajien kummittelevan.

Silloin oli neuvottu kansalaisia polttamaan tupakkaa, sillä sen uskottiin ehkäisevän Espanjantaudin tarttumista. Jopa lapset oli käsketty tupakoimaan ja niin kuulemma pappanikin oli alta kymmenen vanhana opetellut käskystä tupakkaa polttamaan. Tupakan ansiota vai ei, Espanjantauti ei ollut tarttunut. Mutta tupakasta sai kyllä keuhkoahtaumataudin, mihinkä sitten kuoli noin 65 v myöhemmin vaikka tupakan polttaminen olikin jo loppunut vuosikymmeniä aikaisemmin.

-Paula Vetikko-