Nähtävyydet

Nähtävyydet

Vaikuttavimmat nähtävyydet Konnevedellä on luonto muovannut. Ihmisten tekemistä tutustumisen arvoisia ovat esimerkiksi harmaakivikirkko ja kesäisin avoinna oleva kotiseutumuseo. 

Harmaakivikirkko​

Keski-Suomen ainoa graniittikirkko valmistui vuonna 1922, vain kolme vuotta Konneveden seurakunnan perustamisen jälkeen.

Länsitornillisen pitkäkirkon on suunnitellut arkkitehti Ilmari Launis. Kirkon rakennuskivet on tuotu paikalle hevosvoimin lähistöllä sijaitsevasta Kuikkavuoresta. Rakennustyöt urakoi jyväskyläläinen rakennusmestari J.E. Nieminen.

Kosteusongelmat vaivasivat kirkkoa vuoden 1957 peruskorjaukseen saakka. Kosteus tuhosi maalari A. Johanssonin kirkkosalin seiniin ja holvikaariin tekemät jugend-maalaukset ja vahingoitti urkuja. Kirkon alttaritaulu on taidemaalari Urho Lehtisen käsialaa.

Kotiseutumuseo

1700-luvulta juontuva savutupa on museoalueen keskipiste. Sen ympärillä on Konnevedelle tyypillinen pihapiiri rakennuksineen.

Museon alueelle on koottu 1700- ja 1800-luvun hirsirakennuksia ja ne on ryhmitelty hajanaisen itäsuomalaisen pihapiirin muotoon.

Museon sydän on Tuomiston savutupa ympärillä ovat vilja-aittat, särvinaitta, vaateaitta, tuulimylly, kalustovaja, keittokota, savusauna, lato, navetta, riihi, paja, karsikkopetäjä.

Museon suosittuja kesätapahtumia ovat Lasten lauantai kesäkuussa ja naiseten viikon anti. Naisten viikolla heinäkuussa 2023 savutuvassa esiintyy muun muassa Arja Saijonmaa.

Kotiseutumuseo on avoinna juhannukselta elokuun loppupuolelle ti-su klo 10-16.

Museon vekkuleimmat kesätyöntekijät ovat karjakartanossa kortteeria pitävät lampaat. Niiden työnä on huolehtia museon rinteessä olevasta perinnebiotoopista.

Keväällä 2023 alkaa museoalueen vihersuunnittelu museopuutarhurin opastuksella. Savutuvan tuntumaan syntyy 3-vuotisen hankkeen yhteydessä 1700-luvun puutarha perennoineen ja ryytimaineen.

Kotiseutumuseo on avoinna kesäkuun puolivälistä elokuun puoliväliin, ja muina vuodenaikoina sopimuksen mukaan. Tiedustelut Reijo Rantaselta, puhelin 040 503 9125.

Kivisalmen silta

Kivisalmen silta valmistui vuonna 1963. Silta korvasi aikaisemman lossiyhteyden. 

Etelä- ja Pohjois-Konnevesialtaan erottavassa Kivisalmessa tapahtui 28. heinäkuuta vuonna 1956 kohtalokas liikenneonnettomuus. Koivuranta Oy:n linja-auto oli matkalla Jyväskylästä Kuopioon. Kivisalmen lossille tullessa linja-auton jarrut pettivät, ja auto syöksyi salmeen. Jarrut olivat toimineet vain muutamaa sataa metriä aikaisemmin, kun linja-auto jätti matkustajan kyydistä.

Kantatiellä 69 Konneveden ja Rautalammin rajalla onnettomuudessa hukkui 15 ihmistä. Autossa olleista 18 pelastui. Moottorikäyttöinen lossi, jonka kantavuus oli 20 tonnia, oli uusittu edellisenä kesänä. Kivisalmen rannassa Konneveden puolella on hukkuneiden muistomerkki.

Keski-Suomen museo teki vuonna 1992 rakennusinventoinnin Kivisalmen sillan ja entisen lossin alueelle. Kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti alue on arvokas, sillä Kivisalmen silta ja entisen lossin alue liittyy Kuopio-Vaasa maantien liikenteen kehitykseen. Alue on maisemallisesti merkittävä vesistön ylityspaikka.

Kivisalmesta pääsee suoraan vuonna 2014 perustettuun Etelä-Konneveden kansallispuistoon. Entinen lossialue on nykyisin levähdysalueena. Alueella on vuokralla kesäravintola. Konneveden kunnalla on Kivisalmessa satama laitureineen ja veneenlaskupaikkoineen. Alueella on ruokailukatos, pöytäpenkki-yhdistelmä sekä kuivakäymälä.

Kivisalmen valkoinen kaarisilta on äskettäin peruskorjattu. Korjauksen yhteydessä sillan penkereissä on tehty puuraivausta, jolla siltamaisema on ennallistettu alkuperäiseen asuunsa. 

Pesiäissalmi

Pesiäissalmi Liesveden ja Vanginveden rajalla on osa Rautalammin reittiä. Salmi on osa Konneveden-Laukaan melontareittiä, ja kaunis katsella myös tieltä käsin. Maisemaa rikastuttaa seitsemän saarta. 

Pesiäissalmessa vesi virtaa noin 200 metrin mittaisella matkalla suoraan pohjoiseen, mikä on harvinainen virtaussuunta. On uskottukin, että salmen vedellä on parantava voima, ja että siinä kylpeminen tekee hyvinvoivaksi. Peseytymisestä pohjannee salmen nimikin.

Edellisen sillan aikaan Pesiäissalmi on ollut suosittu tanssipaikka, etenkin juhannusaaton aikaan.

Urho Kekkosen muistokivi Siikakoskella

Erinomaisesta luonnontaimenkannastaan tunnettu Siikakoski oli presidentti Urho Kekkoselle (1900-1986) rakas kalastuspaikka. Kosken partaalla on presidentin vierailuista kertova muistolaatta.

Kekkosen hovisoutajana toimi konnevetinen Paavo Väisänen, jolla oli ”toimeksiantona” kahden tunnin varoitusajalla tulla koskelle, kun Helsingistä soitettiin. Paavo ja hänen puolisonsa Kaisa Väisänen saivat 1970-luvulla parikin kertaa kutsun itsenäisyyspäivän juhliin. Konnevedeltä lähetettiin presidentin toiveesta Helsinkiin ruisleipää ja kotona kirnuttua voita. 

Pitäjänneuvos Ahti Savolainen luovutti 31.5.1978 kunnan tervehdyksenä presidentille Martti Linkolan toimittaman Konneveden kirjan. Teos julkaistiin vuonna 1976, ja Kekkoselle varattiin kirjan ensikappale. 

Kalojen narraamisen jälkeen presidentti matkasi usein kalastusveneellään Siikakoskelta Kynsivedelle henkilääkärinsä ja hyvän ystävänsä lääkintöneuvos Rikhard ”Rikke” Sotamaan huvilalle. Kekkosen henkilääkäreinä toimivat lisäksi Pentti Halonen ja Erkki Kivalo.

Kekkosen kunto romahti Islantiin elokuussa 1981 suuntautuneen kalastusmatkan yhteydessä, minkä jälkeen hän jäi sairaslomalle. Juuri Sotamaan kerrotaan ehdottaneen presidentille viran jättämistä. Sitä seuraavana päivänä, 27.10.1981, Kekkonen erosi virastaan.

Silmutmäki - Struven ketju

Silmutmäen laelta 188 metrin korkeudesta löytyy ainutlaatuinen Unescon maailmanperintökohteeseen Struven ketjuun kuuluva 48. mittauspiste vuodelta 1835.

Struven ketju on kolmiomittausketju Pohjoisen jäämeren ja Mustanmeren välillä. Sillä selvitettiin maapallon muotoa ja kokoa 1800-luvulla. Struven ketju kuuluu Unescon maailmanperintöluetteloon. Maailmanperintökohteeksi valituista mittauspisteistä kuusi sijaitsee Suomessa. Mittauspisteet ovat historiallisesti tärkeitä, mutta myös erinomaisia näköalapaikkoja.

Kolmioketjun mittaukset aloitettiin vuonna 1816 ja saatiin päätökseen vuonna 1855. Ketju muodostuu 258 peruskolmiosta ja 265 peruspisteestä. Pohjoisin piste sijaitsee Norjassa lähellä Hammerfestiä Jäämeren rannalla ja eteläisin Mustanmeren tuntumassa Ukrainassa. Suomessa Struven ketjua nimitettiin aiemmin Venäläis-skandinaaviseksi astemittaukseksi, sillä alun perin ketju kulki vain kahden valtakunnan, Venäjän ja Ruotsin, alueella.

Silmutmäen mittauspisteelle johtaa vanha metsäautotien pohja ja polku Konneveden taajaman läpi kulkevan 69-tien varrelta. Silmutmäen mittauspiste yhdisti aina 1960-luvulle saakka pohjoisen ja etelän kolmiomittausketjut toisiinsa. Paikka sijaitsee Konneveden kirkosta noin 3 kilometriä pohjoiseen, Silmutmäen laen länsireunalla.

Paikassa kolmimittaustornia ei enää ole. Ainoa merkki mittauspisteestä on reikä kivessä. Silmutmäen mittaustyö kesti aikoinaan yli viikon. Sen suoritti Oberg 29. kesäkuuta – 6. heinäkuuta 1835. Paikalla tehtiin myös astronomisia mittauksia 1800-luvulla.

Rossinkylän kulttuurimaisema-alue

Rossinkylässä Konneveden kaakkoisosissa aivan Keski-Suomen maakunnan itärajalla asuttiin jo kivikaudella. Kylä sijaitsee vesistöjen sylissä Rautalammin reitin varrella. Vapaana virtaava Kellankoski laskee Liesveteen.

Kylän nimi tulee Rossin suvusta, joka on asuttanut kylää 1600-luvulta lähtien. Suvun kantaisän nimi oli Ambrosius, jonka savolaiset viänsivät Rossiksi. Ambrosius sai asuttavakseen kruununtorpan ja toimi kruununvoutina Liesveden ja Ukonjärven välissä nykyisen Jokelan talon mailla. 

Rossinkyläläiset pykäsivät talonsa alusta asti mäkien harjoille – ja niitä kylässä riittää. Perinnemaisemaksi luokitellussa Rossinkylässä hiekkatie mutkittelee peltomaisemien lomitse.

Rossinkylän maisemat ovat ehkä kauneimmillaan pyöräillen tai patikoiden. Mainio polkupyöräreitti alkaa Siikakoskelta, piipahtaa ehkä Kellankoskella, läpäisee Rossinkylän, kääntyy Korholan kylän kohdalta 69-tielle (Hankasalmen tien risteys) ja vie takaisin kirkonkylälle tai vaikka Häyrylänrantaan kahville tai syömään. 

Matkalla jos sattuu tulemaan nälkä, Rossinkylältä löytyy Mannisen kotileipomo, josta voi ostaa evästä. Leipomossa on myös kesäkahvila ja lahjapuoti.

Anima Vitae -taidevalaisin

Konneveden kirkonkylän keskustassa sijaitseva vuonna 2014 valmistunut Anima Vitae -taidevalaisin on Konnevedeltä lähtöisin olevan Tuomas Pynnösen käsialaa. Näyttävä valaistu taideteos on valmistettu ruostumattomasta teräksestä ja ilahduttaa ohikulkijoita aivan kantatien 69 varrella.

Häyrylänrannan venekoppelit

Häyrylänranta on vuosisatojen ajan ollut vesille lähtemisen paikka. 1900-luvun alkupuolelle saakka rannasta lähtivät kirkkoveneet kohti Rautalammin emäpitäjää.

Hänniskyläläiset, hytöläläiset ja pukaralaiset pitivät kirkkoveneitään rannassa. Viimeinen kirkkomatka soudettiin heinäkuussa 1920 Konneveden seurakunnan hautausmaan vihkiäisiin.

Rantaan rakennettiin myöhemmin lautarakenteisia koppeleita veneiden ja pyydysten suojaksi. Kolmessa satulakattoisessa rakennuksessa on nykyisellään 29 vajaa.

Konneveden kunnantalo

Arkkitehti Olavi Norosen suunnittelema Konneveden kunnantalo valmistui vuonna 1993.

Konneveden kunnantalo edustaa aikakautensa selkeää, vähäeleistä ja avointa modernismia. Vaaleansiniseksi rapattu massiivinen rakennus sijaitsee maisemallisesti merkittävällä paikalla Kauppatien varrella. Kunnantalossa on eri suuntiin kallistuva pulpettikatto, ja sen ikkunat ovat monenkokoisia ja moniruutuisia. Sisätiloiltaan kunnantalo on avara, ja sen sisätiloista löytää Konnevedelle tyypillisen koskiaiheen. Kunnantalon Konnevesi-salissa järjestetään erilaisia tilaisuuksia, kuten konsertteja.