Pietari Brahentie

Pietari Brahentie

Vuonna 1786 valmistui Kuopiosta Vaasaan tie, jota pitkin posti ja matkalaiset kulkivat kievarista kievariin.

Per Abrahamsson Brahe (1602-1680), paremmin Pietari Brahena tunnettu ruotsalainen valtiomies, toimi Suomen kenraalikuvernöörinä 1600-luvun puolivälissä. Hän vaikutti huomattavasti maamme hallinnolliseen, taloudelliseen ja kulttuurin kehittymiseen perustamalla monia uusia kaupunkeja, laajentamalla kestikievaripalveluja ja tieverkostoa ja tehostamalla postinkuljetuksia.

Toimikautensa aikana hän vieraili kolme kertaa Suomessa. Ensimmäisen matkansa hän suuntasi Sisä-Suomen alueelle. Kuukausia kestänyt matka kulki Turusta Hämeen kautta Savoon, mistä Brahe palasi Turkuun Rautalammin tietä. Hän pysähtyi matkalla myös Rautalammilla, Konnevedellä ja Laukaassa.

Matkatessaan Brahe huomasi sisämaan alkeelliset tieolot ja ryhtyi vaikuttamaan kulkuyhteyksien kehittämiseen alueella. Postilaitoksen ja tielaitoksen lisäksi Brahe järjesti kievarijärjestelmää sisämaassa. Kievarit olivat hevoskyydin aikaan välttämättömiä, jotta matkanteko onnistui. Kievareissa levättiin tai vaihdettiin hevosia levänneisiin. Matka jatkui hitaasti, mutta varmasti.

Konneveden erämaaseutujen läpi muodostui Suomen ensimmäinen virallinen maantie. Aiemmin vesireitit olivat alueen tärkeimpiä kulkureittejä. Vesitie oli tärkein kulkureitti tien perustamisen jälkeenkin aina 1900-luvulle saakka.

Vuonna 1561 perustettu Rautalammin suurpitäjä heräsi eloon, sillä maantie vilkastutti suolan, turkisten ja muiden tarpeellisten tavaroiden kauppaa. Sisämaan savolais-, pohjalais-, hämäläis- ja lappalaisheimot sekoittuivat lopullisesti.

1990-luvun alussa alueen kotiseutuyhdistykset ja seurat herättelivät henkiin vanhan posti-,  kievari- ja sotatien historiaa tarjoamalla kulttuurimatkailureitin Rautalammilta Kyyjärvelle. Konnevedellä kulttuurimatkalaisen kohteita ovat Siikakoski, joka oli aikanaan hämäläisten eränkävijöiden lohiapaja, Neiturin kanava ja kanavan lähellä olevat vallitukset.

Konneveden Kotiseutuyhdistys ry pystytti kivisen kilometripylvään kunnantalon eteen muistomerkiksi kunnan sijainnista valtatien varressa. Pietari Brahen tien tunnus pylväässä kertoo tien historiasta. Laatta kiinnitettiin Konnevesipäivillä 2006, jolloin tien valmistumisesta oli kulunut 220 vuotta.

Vastaavia jämeriä kilometripylväitä on ollut kilometrin välein koko tien varrella Vaasasta Kuopioon. Pylväitä on edelleen monin paikoin pystyssä tien varrella. Konneveden kirkonkylän tie halkoo nimellä Kauppatie. Äänekosken Hirvaskankaalta Suonenjoen Koskeloon kulkeva osuus on nimeltään kantatie 69.